Uusperheet

Uusperhe muodostuu kahden aikuisen välille, joista ainakin toisella on alle 18-vuotias lapsi aiemmasta suhteesta. Uusperheen taustalla voi olla vanhempien ero, toisen vanhemman kuolema tai perhe, jossa vanhempia on alusta alkaen ollut vain yksi.

Uusperheitä on noin yhdeksän prosenttia kaikista lapsiperheistä. Uusperheessä asuvien alle 18-vuotiaiden lasten osuus on noin kymmenen prosenttia kaikista lapsista. Todellisuudessa vielä suurempi joukko lapsia, nuoria ja vanhempia elää uusperhearkea. Tilastoharha johtuu siitä, että Suomen virallisissa tilastoissa uusperheeksi huomioidaan vain eri sukupuolta olevien aikuisten perheet sekä ne henkilöt, jotka ovat kirjoilla samassa taloudessa. Vuoroasuvan lapsen mahdollisista uusperheistä tilastoituu vain se, jossa lapsi on kirjoilla.

Mitä ammattilaisen tulisi ottaa huomioon kohdatessaan uusperheitä?

  • Uusperheet ovat rakenteeltaan monenlaisia ja eroavat niin kutsustusta ensiperheestä monin tavoin.
  • Muista kysyä perheen omaa näkemystä siitä, ketkä kaikki kuuluvat perheeseen. Anna perheen itse määritellä.
  • Uusperheen muodostumisessa erityistä on, että aikuiset tulevat samanaikaisesti sekä uusvanhemmiksi että puolisoiksi.
  • Vanhempi on rakastunut uuteen puolisoonsa ja saattaa odottaa lapseltaan samansuuntaista tunnetta uutta aikuista kohtaan.
  • Uusperhe on aluksi usein kaksi eri perhettä, jotka asuvat yhdessä. Vasta ajan kuluessa perheistä muodostuu uusperhe. Lapselle uusperhe tarkoittaa sitä, että hänen on hyväksyttävä elintilaansa sellaisia ihmisiä, joita hän ei ole itse valinnut.
  • Uusperheiden arjessa avainkysymyksiä ovat vuorovaikutus, selkeät säännöt ja sosiaalisen vanhemman paikan löytyminen.
  • Uusperhettä voivat kuormittaa sopeutumisvaikeudet uuteen perherakenteeseen, menneisyyden (ex-elämän) painolastit, sosiaalisen vanhemmuuden haasteet, huonontunut taloudellinen tilanne tai sosiaalisen hyväksynnän puute sukulaisilta ja ystäviltä.
  • Lasten tapaamis- ja huoltosopimukset vaikuttavat merkittävällä tavalla uusperheiden arjen toimivuuteen. Uusperheessä voi esimerkiksi olla lapsia, jotka asuvat muualla tai vuoroasuvat kahdessa kodissa.
  • Ero- ja uusperheitä monesti kuormittavissa huoltajuusriidoissa tarvitaan tavallisesti sosiaalitoimen olosuhdeselvitys. Oikeuteen menevät huoltoriidat edellyttävät usein lisäselvityksiä, joten niiden selvittelyssä saattaa vierähtää usein vuosi tai jopa vuosia.

Uusperheiden erityisen tuen tarve on perheytymisvaiheessa. Kaikki perheenjäsenet tarvitsevat tukea muuttuneeseen perhetilanteeseen ja uusperheen toimivuuteen.

Uudet sisarussuhteet

  • Uusperheen lapsella saattaa olla perheessään kolmenlaisia sisaruksia. Biologisten täyssisarusten lisäksi voi olla puolisisaruksia, jolloin toinen biologisista vanhemmista on yhteinen. Lapsi voi saada myös ns. uussisaruksia, jotka ovat uuden bonusvanhemman lapsia uusperhettä edeltävältä ajalta.
  • Uusperheen muodostuessa lapset joutuvat hakemaan itselleen uuden paikan ja roolin. Joillekin lapsille tämä voi olla helpotus: perheen pienin pääseekin isoveljen tai –siskon asemaan. Toiset kokevat tilanteen menetyksenä, pelkäävät erityisasemastaan luopumista.
  • Ajoittain lapset saattavat muodostaa liittoutumia, joskus vahingollisellakin tavalla. Toimivien sisarussuhteiden syntyminen vaatii aikaa ja hioutumista.
  • Parhaimmillaan uusperhe tarjoaa lapselle kokemuksen isommasta, turvallisesta lapsiyhteisöstä, jossa voi rauhassa harjoitella erilaisia ihmissuhdetaitoja ja ryhmässä toimimista.