Sanasto

Tällä sivulla on avattu monimuotoisiin perheisiin liittyviä termejä ja käsitteitä. Seuraavien käsitteiden avulla on usein helpompi kohdata perheitä ja keskustella monimuotoisille perheille tärkeistä aiheista. Jos listasta mielestäsi puuttuu joku käsite, vinkkaa siitä meille lähettämällä sähköpostia toimisto@monimuotoisetperheet.fi.

Apilaperhe
Perhe, jossa lapsi tai lapset ovat syntyneet kahden eri perheyksikön yhteisiksi lapsiksi. Apilaperheet voivat olla esimerkiksi kolmen vanhemman kolmiapilaperheitä, neljän vanhemman neliapilaperheitä tai kahden vanhemman perheitä. Apilaperheen vanhemmuudesta puhutaan usein myös kumppanuusvanhemmuutena. Apilaperheissä kaikki vanhemmat ovat yleensä lapsen tai lasten sosiaalisia vanhempia, mutta lainsäädännöstä johtuen vain kaksi heistä voi olla oikeudellisia vanhempia.

Avoin adoptio
Adoptio, jonka jälkeen lapsella on yhteydenpito-oikeus biologiseen vanhempaansa. Käräjäoikeudessa vahvistettava sopimus voi koskea yhteydenpitoa vain syntymävanhempaan, mutta käytännössä yhteyksiä pidetään myös esimerkiksi sisaruksiin ja isovanhempiin.

Biseksuaali
Henkilö, joka tuntee seksuaalista ja/tai emotionaalista vetoa sekä omaa että eri sukupuolta olevia kohtaan.

Bonusvanhempi
Uusperheen vanhempi, joka ei ole lapselle biologista tai oikeudellista sukua. Bonus-alulla ilmaistaan uusperheen perhe- ja sukulaisuussuhteissa sitä, että suhde ei ole biologinen. Bonus-alkuiset sanat ovat vakiintuneet äitipuoli- ja isäpuoli -sanojen rinnalle sekä osittain myös tilalle.

Homo
Henkilö, joka tuntee seksuaalista ja/tai emotionaalista vetoa enimmäkseen tai pelkästään samaa sukupuolta oleviin.

Intersukupuolisuus
Henkilö, jonka sukupuoli on syntyessä vaikeasti määriteltävissä. Intersukupuolisuus tarkoittaa joukkoa erilaisia kehon variaatioita, joissa sukupuolitetut piirteet, kuten kromosomit, sukuelimet tai hormonitoiminta eivät ole yksiselitteisesti nais- tai miestyypilliset.

Itsellinen äiti
Äiti, jonka lapsella ei ole toista oikeudellista vanhempaa. Sanaparia käytetään usein silloin, kun äiti on saanut lapsen hedelmöityshoidoilla ilman kumppania.

Kahden kulttuurin perhe
Perhe, jossa vanhemmat ovat syntyneet eri maissa ja jossa puolisoilla on toisistaan poikkeava kulttuuritausta, ja lähes aina myös eri äidinkieli.

Kohtukuolema
Kohtukuolemalla tarkoitetaan sikiön menehtymistä kohtuun 22 raskausviikon jälkeen tai kun sikiö on saavuttanut 500 gramman painon.

Kotikielet
Kielet, joita puhutaan ja käytetään lapsen kotona.

Lahjasukusoluhoito
Hedelmöityshoito, joka tehdään joko osittain tai kokonaan lahjoitetuilla sukusoluilla. Suomessa viidesosa kaikista hedelmöityshoidoista tehdään lahjasukusoluilla. Luovutetusta sukusolusta syntyneellä henkilöllä on 18 vuotta täytettyään oikeus saada selville luovuttajan henkilöllisyys.

Lesbo
Nainen, joka tuntee seksuaalista ja/tai emotionaalista vetoa enimmäkseen tai pelkästään naisiin.

Läheisen vähemmistöstressi
Ihmisen kokema ylimääräinen kuormitus, joka johtuu vähemmistöön kuuluvan läheisen, esimerkiksi lapsen tai puolison kokemasta syrjinnästä, syrjinnän pelosta ja vähemmistöstressistä.

Monikielisyys
Kuvaa henkilön tai yhteisön kielitaitoa ja kielellistä identiteettiä. Monikielisyydellä viitataan kykyyn kommunikoida kahdella tai useammalla kielellä äidinkielen tasoisesti, sujuvasti tai edes jonkin verran.

Monikkoperhe
Kaksos-, kolmos- tai neloslasten perhe.

Muunsukupuolinen
Henkilö, joka ei samastu täysin naiseksi tai mieheksi tai samastuu molempiin. Kokemukset kehosta voivat olla hyvin monenlaisia.

Oheishuoltaja
Henkilö, joka toimii lapsen huoltajana vanhemman tai vanhempien ohella. Voidaan hakea esimerkiksi vanhemman puolisolle, isovanhemmalle tai muulle lähipiiriin kuuluvalle taholle. Oheishuollosta voidaan sopia vanhempien välisellä sopimuksella tai tuomioistuin voi päättää siitä.

Oikeudellinen/juridinen vanhemmuus
Vanhemmuus, joka on lainvoimainen. Suomessa lapsella voi olla kerrallaan vain kaksi juridista eli oikeudellista vanhempaa. Usein oikeudellinen vanhempi on myös lapsen huoltaja, mutta ei aina.

Perheen sisäinen adoptio
Adoptio, jossa avioliiton tai rekisteröidyn parisuhteen toinen osapuoli adoptoi puolisonsa tai parisuhdekumppaninsa biologisen lapsen. Tällöin lapsen sosiaalisesta vanhemmasta tulee adoption myötä lapsen oikeudellinen vanhempi.

Perhehoito
Hoidon tai muun osa- tai ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä perhehoitajan yksityiskodissa tai hoidettavan kotona. Lasten ja nuorten perhehoitajia kutsutaan usein sijaisvanhemmiksi ja perhettä sijaisperheeksi. Sana ”sijaislapsi” sen sijana koetaan monessa perheessä loukkaavaksi ja lapsesta kannattaakin puhua lapsena tai perheeseen sijoitettuna lapsena.

Rasismi
Ihmisen tai ihmisryhmän arvottamista alempiarvoiseksi esimerkiksi ihonvärin, kansalaisuuden, etnisen alkuperän, kulttuurin, äidinkielen tai uskonnon perusteella.

Sateenkaariperhe
Perhe, jossa yksi tai useampi vanhemmista kuuluu seksuaali- ja/tai sukupuolivähemmistöön.

Sosiaalinen vanhemmuus
Arjessa toteutuva vanhemmuus. Sosiaalinen vanhempi voi olla myös biologinen, oikeudellinen tai psykologinen vanhempi.

Sekundaarinen lapsettomuus
Lapsen saaneen kokemus tahattomasta lapsettomuudesta. Kokemus siitä, että toive esimerkiksi toisen lapsen saamisesta ei syystä tai toisesta toteudu.

Sijaisvanhempi
Lapsen tai nuoren ympärivuorokautisesta hoidosta vastaavaa perhehoitajaa kutsutaan usein sijaisvanhemmaksi. Perhehoitajaksi ryhtyminen on yksi tapa tulla vanhemmaksi.

Sukupuolen moninaisuus
Sukupuolen moninaisuus tarkoittaa sitä, että sukupuoli on moninainen ilmiö, joka ei ole jaettavissa kahteen, toisilleen vastakkaiseen ja selvästi toisistaan erotettavaan sukupuoleen, vaan sukupuolen ilmenemismuodot ovat moninaisemmat. Sukupuolen moninaisuus sisältää sekä sukupuolivähemmistöt että -enemmistöt.

Sukupuoliristiriita
Tunne siitä, että oma sukupuoli ei vastaa syntymässä määritettyä eikä toisten itsessä näkemää sukupuolta. Transsukupuolisuus on sukupuoliristiriidan äärimuoto.

Syrjinnän pelko
Vähemmistöasemaan tyypillisesti liittyvä pelko syrjityksi tulemisesta. Taustalla usein kokemuksia syrjinnästä. Syrjinnän pelko vaikuttaa esimerkiksi palveluihin hakeutumiseen.

Syrjintä
Syrjintää on se, että ihmistä kohdellaan huonommin jonkin henkilökohtaisen ominaisuuden, kuten iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, perhesuhteiden, vammaisuuden tai seksuaalisen suuntautumisen, perusteella. Syrjinnän taustalla ovat usein eri ryhmiin kohdistuvat ennakkoluulot, jotka yleistetään koskemaan kaikkia kyseiseen ryhmään kuuluvia henkilöitä.

Tahaton lapsettomuus
Kokemus siitä, että oma toive lapsen saamisesta ei syystä tai toisesta toteudu.

Tapaamisoikeus
Lapsen oikeus tavata oikeudellista vanhempaa tai muuta lapselle läheistä aikuista, jonka luona hän ei asu.

Transsukupuolinen
Henkilö, jonka sukupuoli-identiteetti ei vastaa hänen syntymässä määriteltyä sukupuoltaan. Transsukupuolinen ihminen voi korjata kehoaan vastaamaan sukupuoli-identiteettiään.

Transvestiitti
Henkilö, jolla on tarve ajoittain ilmaista eläytymällä, puhkeutumalla tai laittautumalla toista sukupuolta kuin mikä hänelle on syntymässä määritelty.

Uusperhe
Lapsiperhe, jossa vähintään yhdellä vanhemmalla on alle 18-vuotias lapsi aiemmasta suhteesta. Uusperheessä voi olla kummankin vanhemman lapsia edellisistä liitoista ja vanhempien yhteisiä lapsia. Arkikielessä käsitettä käytetään väljemminkin liittyen perheisiin, joissa aikuisilla on ollut aikaisempia liittoja tai parisuhteita, joihin on syntynyt lapsia.

Vuoroasuminen
Tilanne, jossa lapsi asuu vuorotellen ja säännöllisesti kahdessa eri kodissa viettäen molemmissa kodeissaan noin puolet ajastaan.

Vähemmistöstressi
Ylimääräinen kuormitus, joka johtuu syrjinnän kokemuksista tai pelosta. Pitkään jatkunut stressi heijastuu suurempana riskinä psyykkiseen ja fyysiseen sairastamiseen.

Yhden vanhemman perhe
Perhe, jossa vanhempi asuu lapsen tai lasten kanssa ilman puolisoa. Vanhempi voi olla joko lapsen yksinhuoltaja tai yhteishuoltaja.

Yhteishuoltaja
Henkilö, joka jakaa lapsen huoltajuuden yhden tai useamman muun henkilön kanssa.

Yhteydenpito-oikeus
Lapsen oikeus pitää yhteyttä henkilöön, joka ei ole hänen oikeudellinen vanhempansa. Esimerkiksi avoimen adoption yhteydessä voidaan määrätä lapselle yhteydenpito-oikeus lapsen adoptioon antaneeseen vanhempaan.

Yksinhuoltaja
Henkilö, joka on lapsen ainoa huoltaja. Arkikielessä käytössä myös lapsen ainoana tosiasiallisena vanhempana toimivasta henkilöstä, vaikka lapsella olisikin virallisesti useampi kuin yksi huoltaja.

Äidinkieli
Kieli tai kielet, jotka ihminen oppii ensimmäisenä/ensimmäisinä kielinään vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Väestörekisterissä lapsella voi olla vain yksi äidinkieli, vaikka lapsella olisi käytännössä kaksi tai useampi yhtä vahvaa kieltä.