Eduskunnan Monimuotoiset perheet -ryhmä tahtoo lapsensa menettäneille vanhemmille oikeuden suruvapaaseen

23.09.2021 - Uutiset - Sara Mäkäräinen

Eduskunnan Monimuotoiset perheet -ryhmä esittää suruvapaata lapsensa menettäneille vanhemmille. Ryhmä jätti kirjallisen kysymyksen lapsensa menettäneiden vanhempien tukemisesta asiasta vastaavalle ministerille 23. syyskuuta. Suomessa kuolee vuosittain noin 400–500 alle 18-vuotiasta lasta, joista kuolleena syntyneitä on alle 200.

”Lapsensa menettäminen on yksi suurimmista suruista ja kriiseistä, minkä vanhempi voi kohdata. Lapsensa menettäneet vanhemmat tulisi vihdoin huomioida yhteiskunnassa paremmin. He tarvitsevat aikaa suremiseen, käytännön järjestelyiden hoitamiseen ja uudenlaiseen vanhemmuuteen sopeutumiseen”, kertoo Käpy lapsikuolemaperheet ry:n toiminnanjohtaja Susanna Uittomäki.

Tanskassa on käytössä suruvapaa alaikäisen lapsensa menettäneille. Suruvapaa on pituudeltaan enimmillään 26 viikkoa, ja suruvapaalla ihminen on oikeutettu ansiosidonnaisen etuuteen. Suruvapaalla voi halutessaan olla myös lyhemmän ajan tai pätkissä. Malli on joustava, ja siinä on huomioitu myös epätyypillisissä työsuhteissa olevat, opiskelijat ja työttömät. Suruvapaa koskee kaikkia vanhempia.

”Suru ei ole diagnoosi, mutta lapsensa menettänyt voi saada sairaslomaa esimerkiksi masennusdiagnoosin turvin. Mielenterveysdiagnoosi voi kuitenkin olla jatkossa esteenä vakuutusten saannille, työnhaussa tai adoptioprosessissa. Lapsensa menettäneet vanhemmat eivät myöskään ole tällä hetkellä yhdenvertaisessa asemassa keskenään, vaan käytännöt työpaikoilla ja yhteiskunnan eri palveluissa vaihtelevat. Suruvapaa mahdollistaisi sen, että kriisin hetkellä vanhemmat saisivat yhdenvertaisesti taloudellisesti turvatun tilan surra ja sopeutua uudenlaiseen elämäntilanteeseen”, sanoo eduskunnan monimuotoiset perheet -ryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Mirka Soinikoski.

Lapsikuolemaperheitä edustava KÄPY ry teki vuonna 2019 kyselyn läheisensä menettäneiden työhön palaamisesta. Kyselyyn vastasi 557 henkilöä, joista 60 % oli lapsensa kuoleman kokeneita vanhempia. Heistä 83 % oli ollut työstään pois vähintään kuukauden lapsen kuoleman jälkeen. Neljännes (26 %) palasi töihin 1–2 kuukauden kuluttua lapsensa kuolemasta. Kolmannes (33 %) vastaajista palasi töihin vasta 3–5 kuukauden kuluttua lapsensa kuolemasta. Neljännes (24 %) vastaajista palasi töihin tätä myöhemmin.

”Tosiasiallisesti lapsensa menettäneet vanhemmat ovat jo nyt menetyksen jälkeen useita kuukausia pois töistä, tavalla tai toisella. Tämä kertoo siitä, että vanhemmat todella tarvitsevat aikaa syvimmän surun hetkellä. Perheystävällisessä maassa meidän tulisi tukea perheitä myös surun ja menetyksen hetkellä”, muistuttaa Soinikoski.

Kirjallisen kysymyksen allekirjoittivat Mirka Soinikoski (vihr), Mari-Leena Talvitie (kok), Saara Hyrkkö (vihr), Johan Kvarnström (sd), Jussi Saramo (vas) ja Sofia Virta (vihr).

Kirjallinen kysymys asianomaisen ministerin vastattavaksi:
Mihin toimiin hallitus ryhtyy, jotta lapsensa menettäneet vanhemmat saisivat jatkossa paremmin tukea ja mihin toimiin hallitus ryhtyy, jotta Suomeen saataisiin lapsensa menettäneille vanhemmille yhdenvertainen mahdollisuus suruvapaaseen?

Kirjallinen kysymys suruvapaasta ja lapsensa menettäneiden vanhempien tukemisesta (KK 502/2021 vp)

Lisätiedot
Mirka Soinikoski
Eduskunnan Monimuotoiset perheet -ryhmän puheenjohtaja
mirka.soinikoski(at)eduskunta.fi
050 514 4722

Susanna Uittomäki
Käpy lapsikuolemaperheet ry:n toiminnanjohtaja
susanna.uittomaki(at)kapy.fi
045 326 0980