Korona uhkaa kärjistää perheiden haasteita

20.10.2020 - Kannanotot - Anna Moring

Koronapandemiaan liittyvät rajoitukset hankaloittavat arkea monissa perheissä. Perheissä, joissa tilanne on ennestään haastava, koronatilanteesta selviytyminen on vielä haastavampaa. Monimuotoiset perheet -verkosto on koonnut erilaisia perheitä koskevia näkökulmia järjestöiltään ja niiden jäsenistöltä. Tässä kirjoituksessa tuomme esiin joitakin erityisesti monimuotoisia perheitä koskettavia haasteita koronatilanteeseen ja sen mahdolliseen pitkittymiseen liittyen.

Monimuotoisia perheitä, erilaisia haasteita

Monet perheet kokevat syrjintää tai vähättelyä perhetilanteensa vuoksi myös normaalioloissa. Koronatilanteessa nämä kokemukset kärjistyvät, kun monet yleiset tilat sulkeutuvat, palveluihin tulee rajauksia, järjestöjen toiminta siirtyy etätoiminnaksi ja työpaikoilla siirrytään etätöihin. Monimuotoisia perheitä haastavat koronapandemian eri vaiheissa esimeriksi seuraavanlaiset tekijät:

  • Adoptioperheet eivät pääse hakemaan lapsia, jotka heille on jo nimetty. Pahimmillaan perheet ovat joutuneet odottamaan jo puoli vuotta sitä, että pääsevät hakemaan lapsensa kotiin. Koko tämän ajan nämä lapset ovat olleet lähtömaansa lastenkodeissa. Tarkemmin asiasta voi lukea Ylen lokakuun alussa julkaisemasta uutisesta.
  • Tapaamisoikeuden piirissä olevat ja vuoroasuvat lapset ja heidän perheensä joutuvat punnitsemaan tapaamisoikeuden turvallista toteuttamista.
  • Monissa perheissä jo valmiiksi kytevät konfliktitilanteet ovat kärjistyneet. Tästä kertoi esimerkiksi Helsingin Sanomat artikkelissaan syyskuussa.
    – Ongelmia on molempiin suuntiin. Joissakin tilanteissa lapsia ei ole päästetty tapaamaan muualla asuvaa vanhempaa, toisissa tilanteissa muualla asuvat vanhemmat eivät ole suostuneet ottamaan lapsia luokseen.
    – Tapaamisten estymiset, johtuivatpa ne mistä tahansa, haittaavat lapsen ja vanhemman välistä turvallista suhdetta. Lapsen asema on erityisen hankala silloin, jos vanhemmat ovat eri mieltä tai päätös on yksipuolinen.
    – Perheissä kaivataan selkeää ohjeistusta tapaamisten toteuttamiseen sekä keskusteluapua vaikeisiin tilanteisiin. Monissa riskiryhmiin kuuluvien perheissä kaivattaisiin myös lääkäriltä konsultaatioapua tapaamisten riskien arviointiin ja minimointiin.
  • Lapsettomuushoidot jäädytettiin keväällä ja jonoja puretaan yhä. Lapsettomuushoitoihin kaivataan yleisesti parempaa resursointia, ja koronan aiheuttamien jonojen purkaminen on kriittistä, sillä hedelmällisyys laskee nopeasti jo 35 vuotta täyttäneillä. Puolikin vuotta ylimääräistä odottelua on pitkä aika.
  • Isovanhemmat ja muu lähiverkosto ovat monelle perheelle äärimmäisen tärkeä arjen tuki. Etenkin niissä perheissä, joissa lapsen arjesta vastaa vain yksi vanhempi, lähiverkostojen merkitys korostuu. Koronarajoitukset aiheuttavat näissä perheissä suuria hankaluuksia, jos isovanhempia ei saa tavata ja muidenkin lähi-ihmisten lastenhoito- ja muuta arjen apua on vaikea ottaa vastaan.
    – Keväällä monet perustivat näissä tilanteissa nk. ”koronaperheitä”, joissa he päättivät sallia läheisten tapaamisen jollakin pienellä kokoonpanolla riskit minimoiden, ja välttivät näin sekä lasten että vanhempien täydellisen eristäytymisen.
  • Korona asettaa rajoituksia yksityistilaisuuksien järjestämiseen. Erityisen haastavaa tämä on, jos ihminen menettää läheisensä eikä pysty osallistumaan tai kutsumaan kaikkia läheisiään hautajaisiin. Koronarajoitukset saattavat hankaloittaa surevan hakeutumista myös esimerkiksi työterveys- tai muiden palvelujen piiriin, vaikka hän sellaisia tarvitsisi.
  • Myös kahden kulttuurin- ja maahanmuuttajaperheiden osalta kriisi iskee kovimmin kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin.
    – Tässä joukossa on paljon ihmisiä, jotka eivät ymmärrä suomea. On myös suuri määrä luku- ja kirjoitustaidottomia ihmisiä, joiden osalta tiedon saaminen on hyvin haastavaa.
    – Tässä väestöryhmässä työllisyysaste on jo valmiiksi alhaisempi ja palvelualaan osuvat rajoitustoimet heikentävät monien maahanmuuttajien työllisyystilannetta entisestään.
    – Koronatilanteessa on puhuttu paljon siitä, että monet palvelut tekevät digiloikan ja siirtyvät jatkossa entistä enemmän verkkoon. On muistettava, että kaikki eivät pääse tähän digiloikkaan samoilla ehdoilla mukaan. Saavutettavuudesta on pidettävä kiinni myös digitaalisissa palveluissa, eivätkä kaikki palvelut voi siirtyä nettiin.
Perheiden hyvinvointi on turvattava koronakriisin hoidossa ja sen jälkeen

Koronatilanteen pitkittyminen kuormittaa lapsia ja nuoria siinä missä aikuisiakin. Pelastakaa Lapset ry:n Lapsen ääni -kyselyn mukaan kaikki lapset ja nuoret, mutta aivan erityisesti matalatuloisten perheiden lapset ja nuoret kertoivat henkisen hyvinvointinsa kärsineen koronatilanteesta. Ne perheet, joissa meni melko hyvin ennen koronakriisiä, selviävät melko hyvin myös koronan keskellä. Sen sijaan moni perhe on sinnitellyt taloudellisesti niukkuusrajalla tai jaksamisen äärirajoilla eri syistä. Nämä perheet ovat myös korona-aikana erityisen haavoittuvassa tilanteessa.

Erilaisten perheiden tilanteen tiedostaminen vaatii hiljaisten signaalien tulkintaa: mitä sanovat ne ammattilaiset, jotka työskentelevät kaikkein heikoimmassa asemassa olevien kanssa? Ovatko perheiden toimeentulotukihakemukset lisääntyneet? Kuuluuko lastensuojelusta tai järjestökentältä jotakin, mikä olisi syytä huomioida? Monimuotoisten perheiden näkökulmasta ainakin seuraavat näkökulmat on syytä huomioida koronakriisin hoidossa ja sen jälkeen:

  • Koulujen ja varhaiskasvatuksen sulkemisen on oltava viimesijainen keino, sillä se vaarantaa etenkin kaikkein heikoimmassa asemassa olevien lasten ja nuorten hyvinvoinnin.
  • Universaalien ja ennaltaehkäisevien palvelujen, kuten neuvolan, lapsiperheiden kotipalvelun sekä erilaisten toiminnallisten terapioiden ja muiden arkea helpottavien palvelujen jatkuvuus ja saatavuus on varmistettava myös koronapandemian keskellä.
  • Oppilashuollon palvelut on pidettävä riittävästi resursoituina. Tätä kirjoittaessa monet kouluterveydenhoitajat ovat koronatartuntojen jäljitystehtävissä. Tämä ei voi jatkua kovin pitkään.
  • Tapaamisoikeuden sekä vuoroasumisjärjestelyjen toteuttamiseen on oltava selkeät ohjeet myös koronatilanteen pahentuessa. Vanhemmille tarvitaan akuutisti lisää matalan kynnyksen neuvontaa tarjoavia palveluja, joissa he voivat keskustella koronan vaikutuksista lasten tapaamisiin.
  • Tiedonkulku koronatilanteesta on varmistettava myös sellaisiin perheisiin, joissa vanhemmat eivät puhu suomea eivätkä ruotsia.
  • Koronakriisin jälkihoidossa ei saa toistaa 1990-luvun laman jälkeisiä virheitä:
    – Kaikkein pienituloisimmilta perheiltä ei voi leikata toimeentulotukea.
    – Lapsiperheiden kotipalvelusta tai muista ennaltaehkäisevistä palveluista ei pidä leikata.
    – Lapsilisiä ei pidä alentaa.
    – Lapsiperheköyhyyttä on torjuttava entistä vahvemmin toimenpitein.
    – Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen saatavuus on turvattava matalalla kynnyksellä ja lähellä lasten ja nuorten arkea.

Lisätietoja
Anna Moring
Johtava asiantuntija
Monimuotoiset perheet -verkosto
050 375 0832