Leskeneläke uudistettava tasa-arvoisesti

By Sara Mäkäräinen 1.11.2019

Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan perhe-eläkeuudistusta, joka huomioisi nykyistä paremmin leskeksi jääneet avopuolisot sekä vanhemman menettäneet nuoret. Nuoret lapsettomat lesket uhkaavat kuitenkin jäädä eläkeoikeuden ulkopuolelle. Monimuotoiset perheet -verkosto ja Suomen nuoret lesket ry vaativat uudistusta, joka kohtelee leskiä tasapuolisesti ja tunnistaa aidosti erilaiset perhetilanteet.

Lakia perhe-eläkkeistä uudistetaan vastaamaan muuttuneita perherakenteita. YLE uutisoi 27.10.2019, että työmarkkinajärjestöjen sosiaali- ja terveysministeriölle antama ehdotus perhe-eläkkeiden uudistamiseksi olisi menossa pääpiirteittäin läpi. Ehdotuksen mukaan leskeneläkettä saisi jatkossa myös avopuoliso, jos he ovat asuneet yhdessä vähintään viisi vuotta ja heillä on yhteinen alaikäinen lapsi. Myös vanhempansa menettäneen nuoren tilanne kohenee, kun eläkettä maksettaisiin ehdotuksen mukaisesti 20 ikävuoteen asti. Olennainen epäkohta jää kuitenkin korjaamatta, jos nuorena ja lapsettomana puolisonsa menettäneet rajataan edelleen eläkeoikeuden ulkopuolelle.

”Puolison kuolema on usein ennakoimaton kriisitilanne, joka vaikuttaa lesken toiminta- ja työkykyyn. Nuorella ja lapsettomalla leskellä on yhtäläinen tarve taloudelliseen tukeen sopeutumisvaiheessa. Kyse on siitä, kohteleeko laki tasa-arvoisesti kaikkia leskiä iästä ja perhetilanteesta riippumatta”, sanoo Suomen nuoret lesket ry:n toiminnanjohtaja Sirpa Mynttinen.

Lakia uudistettaessa tulisi myös huomioida kattavammin moninaistuvat perherakenteet ja perheiden erilaiset tilanteet. ”Esimerkiksi monissa uusperheissä yhteinen koti ja yhteinen talous on mitoitettu molempien puolisojen lapsille, vaikka juridisesti yhteisiä lapsia ei olisikaan. Jos puoliso kuolee, ei toinen välttämättä ole oikeutettu leskeneläkkeeseen. Tämä on kestämätöntä sekä taloudellisesti että inhimillisesti,” toteaa Monimuotoiset perheet -verkoston johtava asiantuntija Anna Moring.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2017 leskeksi jäi 563 alle 50-vuotiasta. Osalla heistä on alaikäisiä lapsia ja he ovat siten jo eläkeoikeuden piirissä. Leskeneläkeoikeuden laajentaminen myös alle 50-vuotiaille lapsettomille leskille ei näin ollen ole suuri taloudellinen satsaus eläkeuudistuksen kokonaisuudessa.  Yksilön arjen tasolla oikeus eläkkeeseen on kuitenkin merkittävä kysymys.  

Myös perhe-eläkkeiden muutostarpeita selvittäneen sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän vuonna 2017 valmistuneessa selvityksessä esitettiin, että lesken ikään liittyvät rajoitteet tulisi poistaa ja määräaikainen eläke ulottaa koskemaan lapsettomia nuoria leskiä. Käytännössä eläkkeensaajan oma tulotaso vaikuttaa leskeneläkkeen määrään, jolloin eläkkeestä hyötyisivät kaikista pienituloisimmat lesket.

”Lakia perhe-eläkkeen muuttamiseksi on valmisteltu yhdessä työmarkkinajärjestöjen ja Eläketurvakeskuksen kanssa. On tärkeää, että lainvalmistelussa kuullaan tarkasti myös heitä, joilla on asiasta omakohtaista kokemusta”, Mynttinen muistuttaa.

Lisätietoja
Sirpa Mynttinen, Suomen nuoret lesket ry:n toiminnanjohtaja, 044 300 6477
Anna Moring, Monimuotoiset perheet -verkoston johtava asiantuntija, 050 375 0832

Print this page