Perhevapaat

Perheiden monimuotoisuus haastaa suomalaisen perhevapaajärjestelmän. Jos perheeseen syntyy kerralla kaksi tai kolme lasta, jos kaikki vanhemmat eivät asu samassa osoitteessa, jos lapsi adoptoidaan ja tulee perheeseen 5-vuotiaana, jos lapsi kuolee kohtuun tai juuri synnyttyään, miten perhevapaat muodostuvat silloin?

Monimutoiset perheet -verkosto on ollut mukana kokoamassa tietoa ja kehittämässä perhevapaita kaikki perheet huomioiviksi. Kelan sivuille on koottu tietopaketti perhevapaista tällä hetkellä. Lisäksi verkosto vaikuttaa käynnissä olevaan perhevapaauudistukseen.

Perhevapaat tällä hetkellä (Kela)

Monimuotoisten perheiden perhevapaat: monikkoperhe, sateenkaariperhe, uusperhe, yhden vanhemman perhe.

Perhevapaat eri tilanteissa: adoptio, ero perheessä, jos lapsi sairastuu, erityistilanteet ja kansainväliset tilanteet.

Perhevapaat muutoksessa

Perhevapaauudistus on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Uudistuksen lähtökohtana on lapsikohtaisuus – jokaisella lapsella tulee olla oikeus yhtäläisiin perhevapaisiin perhemuodosta riippumatta. Uudistus myös nostaa ansiosidonnaisten päivien määrää perhevapaiden kokonaisuudessa ja lisää etenkin yhden vanhemman perheiden ansiosidonnaisten päivien määrää nykyisestä huomattavasti. Lukuisista erittäin hyvistä muutoksista huolimatta uudistuksessa on monimuotoisten perheiden näkökulmasta edelleen korjattavaa.

Muutostarpeita kootusti:

  • Oikeus omaan vanhempainrahakiintiöön on uudistuksessa sidottu juridiseen vanhemmuuteen ja huoltajuuteen. Tämä altistaa lapsen huoltajuudella kikkailulle. Esimerkiksi pari, joka ei ole naimisissa, voi jättää huoltajuuden vahvistamatta, jolloin toisen vanhemman vanhempainrahakiintiö siirtyy kokonaan synnyttäjälle. Näin voidaan kiertää toisen vanhemman pakollinen vanhempainrahakiintiö. Synnyttäjä voi kuitenkin edelleen luovuttaa vanhempainrahapäiviä toiselle vanhemmalle, joten huoltajuuden vahvistamatta jättäminen johtaa perheelle suurempaan valinnanvapauteen kuin huoltajuuden vahvistaminen. Oikeus vanhempainrahakiintiöön tulisi olla sekä juridisella vanhemmalla että lapsen huoltajalla, ei vain vanhemmalla, joka on myös huoltaja.
  • Adoptiovanhempien osalta nykyinen perhevapaajärjestelmä kompensoi äitiysrahan puuttumista antamalla adoptiovanhemmille pidemmän vanhempainrahan. Tämä kompensaatio poistuu perhevapaauudistuksen myötä. Verkosto ehdottaa, että adoptioperheille annetaan 40 päivän raskausrahaa vastaava odotusraha. Se myönnettäisiin lapsen perheeseen sijoittamispäätöksestä alkaen ja sen turvin perhe voisi valmistautua lapsen saapumiseen sekä toteuttaa lapsen hakumatkan ulkomaisen adoption tapauksessa.
  • Yhden vanhemman perheessä vanhemmalle maksetaan korotettua vanhempainrahaa ensimmäisen 16 päivän ajalta. Kahden vanhemman perheessä tämä korotus maksetaan molemmille vanhemmille 16 päivältä. Kahden vanhemman perhe saa siis kaksinkertaisen määrän korotetulla korvauksella maksettavia vanhempainrahapäiviä verrattuna yhden vanhemman perheeseen. Lapsen ainoalle vanhemmalle tulisi maksaa 32 päivää korotettua vanhempainrahaa.
  • Lapsen ainoa vanhempi, joka on myös huoltaja, saa uudistuksen nykyisessä muodossa luovuttaa 126 päivää vanhempainrahaa lapsen toiselle vanhemmalle tai puolisolleen. Tämän jälkeen hänelle jää kuitenkin itse käytettävää pakollista vanhempainrahakiintiötä 194 päivää, plus mahdollinen 40 päivän raskausrahakausi. Kahden vanhemman perheessä kummankin vanhemman pakollinen kiintiö on 97 päivää. Kysymys kuuluu, miksi juuri lapsen ainoa vanhempi halutaan pakottaa pisimmäksi ajaksi pois työelämästä, vaikka hänellä olisi halua palata töihin jo aiemmin? Lapsen ainoan juridisen vanhemman, joka on huoltaja, tulisi voida luovuttaa kaikki 97 ylittävät osat vanhempainrahakiintiöstään puolisolleen tai lapsen toiselle vanhemmalle.

Keskustelemme mielellämme perhevapaauudistuksesta, jos se herättää kysymyksiä monimuotoisten perheiden näkökulmasta. Ota yhteyttä: toimisto@monimuotoisetperheet.fi.

Verkosto oli myös mukana Sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa työryhmässä, jonka tehtävänä oli selvittää monimuotoisten perheiden perhevapaita. Työskentelyn tuloksena syntyi työryhmän mietintö (2015), jonka pohjalta perhevapaita on uudistettu.