Sosiaaliturva

Lapsiperheköyhyydestä ja perheiden kokemasta niukkuudesta puhutaan julkisuudessa paljon. Lapsiperheiden hyvinvointi ja riittävä toimeentulo ovat myös poliittisten puolueiden yhteisesti jaettu tavoite. Vuonna 2019 hyväksytyssä hallitusohjelmassa on otettu tavoitteeksi vähentää lapsiperheköyhyyttä eri toimenpitein, muun muassa sosiaaliturvaa uudistamalla ja lapsilisiä korottamalla.

Jotta tavoite lapsiperheiden hyvinvoinnista toteutuu, on päätöksenteossa huomioitava perherakenteiden ja -suhteiden monimuotoisuus sekä ne tilanteet, jotka luovat erityisiä haasteita lapsiperheiden toimeentuloon. Nykyisen tukijärjestelmän peruspilarina on edelleen kahden vakituisessa ja kokoaikaisessa työsuhteessa olevan vanhemman ja heidän biologisten lastensa muodostama perhemalli. Tämä perhemalli on kuitenkin vain osa totuutta.

Perheiden monimuotoisuudella tarkoitetaan sitä, että perhe poikkeaa jollain tavalla oletetusta, kahden samassa kodissa asuvan, valkoisen, suomalaistaustaisen, heteroseksuaalisen ja eri sukupuolta olevan vanhemman ja heidän eri aikaan syntyneiden, elossa olevien biologisten lastensa perheestä. Eletyssä elämässä eri kategoriat myös risteävät. Nämä perheet muodostavat noin kolmasosan kaikista suomalaisista lapsiperheistä. Tästä syystä myös tukijärjestelmän on vastattava erilaisiin tarpeisiin joustavammin.

Mihin rahat riittävät? -kysely

Monimuotoiset perheet -verkosto selvitti kymmenen jäsenjärjestönsä voimin monimuotoisten perheiden toimeentuloon liittyviä haasteita sekä ratkaisuehdotuksia. Kysely suunnattiin verkoston jäsenjärjestön jäsenille ja muille kohderyhmään kuuluville. 31.1.–22.1.2019 auki ollut kyselylomake keräsi yhteensä 528 vastausta. Taustatietojen lisäksi kyselyssä kerättiin avoimia vastauksia, jotta perheiden yksilöllinen arki tulisi näkyväksi. Aineisto on analysoitu ennen kaikkea perhetyypin mukaan.

Kyselyaineiston perusteella voidaan todeta, että perheiden tilanteet ovat usein yksilöllisiä ja seurausta useamman eri tekijän yhteisvaikutuksesta. Tästä huolimatta on mahdollista löytää säännönmukaisuuksia, jotka ovat riippuvaisia perhemuodosta ja perhesuhteista. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat yhden vanhemman perheet ja yksinhuoltajaperheet. Toimeentulohaasteita koetaan perhemuodon takia myös esimerkiksi sijaisperheissä ja monikkoperheissä. Samoin äkilliset muutokset perhetilanteessa, kuten avioero tai perheenjäsenen kuolema, vaikuttavat monen perheen talouteen heikentävästi.

Sosiaaliturvan uudistustyössä onkin otettava lähtökohdaksi perhemuotojen ja perhesuhteiden monimuotoisuus ja toisaalta liikkuvuus. Samalla tulee tarkastella palveluiden, sosiaaliturvan ja työelämän keskinäistä vuoropuhelua erilaisten perheiden, mutta myös monenlaisten työsuhteiden, vuorotyön lisääntymisen, segregoituneiden työmarkkinoiden, rakenteellisen rasismin ja alueellisen yhdenvertaisuuden näkökulmista. Kyselyaineistossa tulee hyvin esille ongelmien, haasteiden ja eri epävarmuustekijöiden kasaantuminen.

Monimuotoiset perheet -verkoston tavoitteet sosiaaliturvauudistukseen

  1. Perheiden monimuotoisuus otetaan lähtökohdaksi sosiaaliturvaa uudistettaessa.
  2. Perheeseen liittyvät käsitteet ja käsitteiden määritelmät tarkistetaan ja yhdenmukaistetaan.
  3. Sosiaaliturvan ja ansiotulon yhdistämistä helpotetaan sosiaaliturvan ennakoitavuutta parantamalla.
  4. Yhden vanhemman perheiden sosiaaliturvan tasoa nostetaan.
  5. Vuoroasuva lapsi katsotaan osaksi molempia ruokakuntia ja kotitalouksia. Vuoroasuva lapsi huomioidaan vanhemman sosiaaliturvassa, vaikka lapsi on kirjoilla toisen vanhemman luona. Nykyistä sosiaaliturvaa ei tule jakaa kahteen osaan, vaan etävanhemmalle on säädettävä oma sosiaaliturva.
  6. Elatustuki mahdollistetaan lapselle, joka ei vanhemman kuoleman jälkeen ole oikeutettu lapseneläkkeeseen.
  7. Lapsilisä sidotaan indeksiin ja lapsilisän maksamista jatketaan 18-vuotiaaksi.
  8. Täysi-ikäistyvän nuoren sosiaaliturvaa yhdenmukaistetaan ja selkiytetään toisen asteen loppuun asti. Lapsen ei ole kohtuullista joutua hakemaan koulutustukea vanhemmaltaan oikeusteitse.
  9. Lapsen elatusvelvollisuutta vähävaraisissa perheissä kevennetään. Vanhemman tai vanhempien luona asuvan, alle 25-vuotiaan lapsen ansiotulo ei saa vähentää perheen muiden jäsenten sosiaaliturvaa.
  10. Sosiaaliturvauudistuksessa huomioidaan monikkoperheiden suuri taloudellinen kuormitus erityisesti alle 3-vuotiaiden ja nuoruusikäisten monikkolasten perheissä. Yhtä aikaa syntyneiden lasten yhtäaikaisista hankinnoista aiheutuvat lisäkustannukset huomioidaan täydentävässä toimeentulotuessa.
  11. Lapsensa tai puolisonsa menettäneiden sairauslomakäytännöt ja sairausetuudet yhdenmukaistetaan. Sureville turvataan oikeus sairauspäivärahaan.
  12. Perhehoitajien sosiaaliturvan aukot selvitetään ja sosiaaliturvaa vahvistetaan, erityisesti perhesijoituksen päättyessä äkillisesti.
  13. Määräaikainen asumistuki omistusasuntoon turvataan erityistilanteissa, kuten perhesijoituksen päättyessä tai avioeron jälkeen.
  14. Byrokratiaa kevennetään ja etuuksien hakuprosessia selkiytetään.
  15. Riittävät, oikea-aikaiset ja perhetilanteiden monimuotoisuuden huomioivat palvelut turvataan kaikille palveluita tarvitseville.