Sosiaaliturva

Suomalaista sosiaaliturvajärjestelmää uudistetaan parhaillaan. Sosiaaliturvauudistuksen tavoitteena on ihmisen näkökulmasta nykyistä selkeämpi ja toimivampi järjestelmä, joka mahdollistaa työnteon ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen muuttuvissa elämäntilanteissa. Uudistusta valmistelee parlamentaarinen komitea, jonka työ jatkuu vuoteen 2027.

Yhä useampi suomalainen perhe on rakenteeltaan monimuotoinen. Monimuotoiset perheet -verkosto katsoo, että uudistuksen tavoitteet eivät toteudu, jos uudistus perustuu kapeaan käsitykseen perheestä. Uudistustyössä on tunnistettava perherakenteiden ja -suhteiden monimuotoisuus sekä muutostilanteet, jotka luovat erityisiä haasteita lapsiperheiden toimeentuloon.

Perheiden monimuotoisuudella tarkoitetaan sitä, että perhe poikkeaa jollain tavalla oletetusta, kahden samassa kodissa asuvan, valkoisen, suomalaistaustaisen, heteroseksuaalisen ja eri sukupuolta olevan vanhemman ja heidän eri aikaan syntyneiden, elossa olevien biologisten lastensa perheestä. Eletyssä elämässä eri kategoriat myös risteävät. Nämä perheet muodostavat noin kolmasosan kaikista suomalaisista lapsiperheistä. Tästä syystä myös tukijärjestelmän on vastattava erilaisiin tarpeisiin joustavammin.

Monimuotoiset perheet -verkoston tavoitteet sosiaaliturvauudistukseen

1. Perheiden monimuotoisuus otetaan lähtökohdaksi sosiaaliturvaa uudistettaessa

Vähintään joka kolmas suomalainen perhe on rakenteeltaan monimuotoinen. Sosiaaliturvan uudistustyössä on otettava lähtökohdaksi perhemuotojen ja perhesuhteiden monimuotoisuus ja toisaalta perhetilanteen muutokset. Järjestelmän tulee olla selkeä ja ymmärrettävä perhemuodosta riippumatta (ml. uusperheet, useamman vanhemman perheet, yhden vanhemman perheet, sijaisperheet ja vuoroasuvien lasten perheet sekä perheet, joissa vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla tai keskenään eri maissa).

  • Perheeseen liittyvät käsitteet ja käsitteiden määritelmät tarkistetaan ja yhdenmukaistetaan.

2. Sosiaaliturvalla lapsiperheköyhyys laskuun

Lapsiperheköyhyyden vähentäminen on yhteisesti jaettu tavoite. Jotta tavoitteeseen päästään, on sosiaaliturvauudistuksessa huomioitava perherakenteiden monimuotoisuus sekä ne tilanteet, jotka luovat erityisiä haasteita lapsiperheiden toimeentuloon, myös ylisukupolvisesti.

Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat yhden vanhemman perheet ja yksinhuoltajaperheet. Toimeentulohaasteita koetaan perhemuodon takia myös esimerkiksi sijaisperheissä ja monikkoperheissä. Samoin äkilliset muutokset perhetilanteessa, kuten avioero tai perheenjäsenen kuolema, voivat heilauttaa perheen taloutta merkittävästi.

  • Yhden vanhemman perheiden sosiaaliturvan tasoa nostetaan.
  • Lapsilisä sidotaan indeksiin ja lapsilisän maksamista jatketaan 18-vuotiaaksi.
  • Elatustuki tai vaihtoehtoisesti Kelan lapseneläke mahdollistetaan lapselle, joka ei ulkomailla asuneen vanhemman kuoleman jälkeen ole oikeutettu työeläkelakien mukaiseen lapseneläkkeeseen.
  • Täysi-ikäistyvän nuoren sosiaaliturvaa yhdenmukaistetaan ja selkiytetään toisen asteen loppuun asti. Lapsen ei esimerkiksi ole kohtuullista joutua hakemaan koulutustukea vanhemmaltaan oikeusteitse.
  • Lapsen elatusvelvollisuutta vähävaraisissa perheissä kevennetään. Vanhemman tai vanhempien luona asuvan, alle 25-vuotiaan lapsen ansiotulo ei saa vähentää perheen muiden jäsenten sosiaaliturvaa.
  • Sosiaaliturvauudistuksessa huomioidaan monikkoperheiden suuri taloudellinen kuormitus erityisesti alle 3-vuotiaiden ja nuoruusikäisten monikkolasten perheissä. Yhtä aikaa syntyneiden lasten yhtäaikaisista hankinnoista aiheutuvat lisäkustannukset huomioidaan täydentävässä toimeentulotuessa.
  • Lapsensa tai puolisonsa menettäneiden sairauslomakäytännöt ja sairausetuudet yhdenmukaistetaan. Sureville turvataan oikeus sairauspäivärahaan.

3. Etuuksien, palvelujen ja ansiotulon kokonaisuus toimivaksi

Keikkatyöt, osa-aikatyöt ja määräaikaiset työsuhteet ovat monelle tapa työllistyä tai kiinnittyä työmarkkinoille esimerkiksi perhevapaan jälkeen. Sosiaaliturvaetuuksien, palvelujen ja ansiotulon kokonaisuuden tulee olla ymmärrettävä ja ennakoitavissa, myös perhetilanteen muuttuessa ja lasten aikuistuessa.

Ennakoinnilla ja oikea-aikaisilla palveluilla helpotetaan erityisesti yhden vanhemman perheiden ja maahan muuttaneiden vanhempien työllisyyttä sekä työn ja perheen yhteensovittamista. Kokonaisuutta onkin tarkasteltava erilaisten perheiden ja hoivasuhteiden, mutta myös monenlaisten työsuhteiden, vuorotyön lisääntymisen, sukupuolen mukaan segregoituneiden työmarkkinoiden, rakenteellisen rasismin ja alueellisen yhdenvertaisuuden näkökulmista.

  • Byrokratiaa kevennetään ja etuuksien hakuprosessia selkiytetään.
  • Sosiaaliturvan ja ansiotulon yhdistämistä helpotetaan sosiaaliturvan ennakoitavuutta parantamalla.
  • Riittävät, oikea-aikaiset ja perhetilanteiden monimuotoisuuden huomioivat palvelut turvataan kaikille palveluita tarvitseville.
  • Vanhemmalla on oltava mahdollisuus kieltäytyä työstä tai työllistymispalvelusta, jos lastenhoidon järjestäminen ei onnistu.

4. Vuoroasuminen mahdolliseksi kaikille lapsille

Noin 30 prosenttia erillään asuvien vanhempien lapsista asuu vuorotellen kahdessa kodissa. Sosiaaliturvajärjestelmän tulee tunnistaa perheiden uudenlaiset tavat järjestää arkeaan. Lapsen edun mukainen vuoroasumisjärjestely ei voi olla vain varakkaiden perheiden etuoikeus.

  • Vuoroasuva lapsi katsotaan osaksi molempia ruokakuntia ja kotitalouksia. Vuoroasuva lapsi huomioidaan vanhemman sosiaaliturvassa, vaikka lapsi on kirjoilla toisen vanhemman luona.
  • Nykyistä sosiaaliturvaa ei tule jakaa kahteen osaan, vaan etävanhemmalle on säädettävä oma sosiaaliturva.

5. Perhehoitajien sosiaaliturvan aukot selvitetään

Nykyisessä sosiaaliturvajärjestelmässä perhehoitajat ovat väliinputoajia. Sosiaaliturvan puute korostuu esimerkiksi tilanteissa, joissa lapsen, nuoren ja aikuisen perhehoitosijoitus päättyy ennakoimattomasti tai ikäihmisten perhehoitojakso peruuntuu ikäihmisen voinnista johtuen. Sosiaaliturvan kehittämisen näkökulmasta haasteena on, että perhehoitajien joukko on heterogeeninen. Lastensuojelun perhehoitajissa on aikuisia, jotka ovat ryhtyneet perhehoitajiksi saadakseen elää lapsiperhe-elämää. Toiset ovat valinneet perhehoitajuuden päätoimiseksi tehtäväkseen.

  • Perhehoitajien sosiaaliturvan aukot selvitetään ja sosiaaliturvaa vahvistetaan, erityisesti perhesijoituksen päättyessä äkillisesti.
  • Perhehoitajalla on oikeus kahden vuoden hoitovapaaseen sijoituksen alkaessa riippumatta sijoitettavan lapsen iästä.
  • Perhehoitajuus on hyväksyttävä syy olla pois työmarkkinoilta ilman aikarajaa.
  • Perhehoitajan tehtävää tulkitaan loogisesti läpi sosiaaliturvalainsäädännön: missä tilanteessa se tulkitaan yrittäjänä tehdyksi työksi ja milloin omaksi työksi, miten pää- ja sivutoimisuus määritellään. Myös tulokäsitteiden tulee olla yhtenäiset.

Mihin rahat riittävät? -kysely

Monimuotoiset perheet -verkosto selvitti kymmenen jäsenjärjestönsä voimin monimuotoisten perheiden toimeentuloon liittyviä haasteita sekä ratkaisuehdotuksia. Kysely suunnattiin verkoston jäsenjärjestön jäsenille ja muille kohderyhmään kuuluville. 31.1.–22.1.2019 auki ollut kyselylomake keräsi yhteensä 528 vastausta. Taustatietojen lisäksi kyselyssä kerättiin avoimia vastauksia, jotta perheiden yksilöllinen arki tulisi näkyväksi. Aineisto on analysoitu ennen kaikkea perhetyypin mukaan.

Kyselyaineiston perusteella voidaan todeta, että perheiden tilanteet ovat usein yksilöllisiä ja seurausta useamman eri tekijän yhteisvaikutuksesta. Tästä huolimatta on mahdollista löytää säännönmukaisuuksia, jotka ovat riippuvaisia perhemuodosta ja perhesuhteista.