Monimuotoiset perheet -verkoston perhevapaamalli

By Anna Moring 26.9.2017

Lähtökohdat:

Raha seuraa lasta. Jokaista syntyvää tai perheeseen adoptoitavaa lasta kohden perheellä on käytettävissä sama määrä vanhempainrahapäiviä perhemuodosta riippumatta.

Synnyttäjälle on erillinen raskausraha 30 arkipäivää ennen laskettua aikaa.

Lähtökohtaisesti vapaat jaetaan tasan juridisten vanhempien kesken. Näistä vanhempi voi valita siirtää päiviä toiselle vanhemmalle, puolisolleen tai muulle läheiselle, joka vastaa lapsen hoidosta.

Kullakin juridisella vanhemmalla on vähintään kolmen kuukauden kiintiö, jota ei voi luovuttaa muille.

Vanhemmat voivat pitää vapaata yhtä aikaa vähintään nykyiset 18 päivää. Mallia kehitettäessä selvitetään mahdollisuutta yhtäaikaisen vapaan pidentämiseksi.

Jos lapsia syntyy tai adoptoidaan perheeseen useita yhtä aikaa, monikkokorotus on 78 päivää toisesta lapsesta alkaen. Monikkokorotus voidaan pitää kokonaan yhtä aikaa toisen vanhempainrahaa käyttävän kanssa. Jokaisesta monikkokorotuksesta kiintiöidään juridisille vanhemmille 18 pv.

Lapsen ainoa vanhempi voi käyttää kaikki vanhempainrahapäivät.

Vanhempainrahapäiviä voi käyttää, kunnes lapsi on täyttänyt 9 vuotta tai jos perheeseen sijoitetaan tai adoptoidaan 6-vuotias tai sitä vanhempi lapsi, kunnes lapsen perheeseen tulemisesta on kulunut kolme vuotta.

Jos haluaa pidentää vapaata, voi kaikki tai osan päivistä pitää korvaustasoltaan alennettuina, jolloin vapaa pitenee, mutta korvaustaso/päivä putoaa. Vapaata voi joustavasti käyttää myös osapäiväisenä.

Erityistilanteet:

Perhehoitajilla on oikeus hoitovapaaseen. Hoitovapaaoikeutta laajennetaan siten, että toimeksiantosuhteisella perhehoitajalla ja perhehoitolain 16 §:n perusteella lapsen oheishuoltajana toimivalla sijaisvanhemmalla on oikeus kahden vuoden hoitovapaaseen lapsen sijoituksen jälkeen riippumatta sijoitetun lapsen iästä.

Lapsen kuollessa vanhemmilla on oikeus 45 päivän erityisvanhempainrahaan. Erityisrahaan ovat oikeutettuja myös ne vanhemmat, joiden alle 18-vuotias lapsi kuolee vanhempainrahakauden ulkopuolella.

Jos lapsi kuolee kohtuun tai vanhempainrahakauden aikana, synnyttäjä on oikeutettu yhteensä 105 päivän vanhempainrahakauteen tai pitämään jo aloitetun vanhempainrahakauden loppuun.

Erityisrahaan ovat oikeutettuja ne henkilöt, jotka ovat käyttäneet vanhempainrahaa, tai jos lapsi kuolee ennen vanhempainrahakauden päättymistä, juridiset vanhemmat sekä vanhempien puolisot. Jos lapsi kuolee ennen juridisen vanhemmuuden vahvistamista, vapaaseen on oikeutettu synnyttävän äidin puoliso, lapsen biologinen isä sekä isän puoliso.

Jos toinen vanhempi ei ole Suomen sairausvakuutuslain piirissä, tämä ei vaikuta perheen käytettävissä oleviin päiviin vaan vanhempainrahapäivät ovat kokonaisuudessaan sen vanhemman käytettävissä, joka on Suomen sairausvakuutuslain piirissä.

Lisähuomiot:
Vanhempainrahapäivät ovat lähtökohtaisesti sekä etä- että lähivanhempien käytettävissä. Edellytyksenä on, että ko. vanhempi vastaa lapsen hoidosta vanhempainrahakauden aikana. Jos vanhemmat eivät pääse sopuun vapaiden käytöstä, voi käräjäoikeus työnjakomääräyksellä päättää, kuka lapsen huoltajista tekee vanhempainrahan käyttöä koskevat päätökset.

Jaksotus:
Vahempainrahapäiviä voidaan jaksottaa nykytilanteen mukaisesti kunkin vanhempainrahaan oikeutetun kohdalla sairausvakuutuslaissa määriteltyjen periaatteiden mukaan.

Kreditit
Raha seuraa lasta -malli ja sen laskelmat pohjaavat SAK:n perhevapaamalliin: http://www.sak.fi/tyoelama/perhevapaat

Vastaava malli on käytössä mm. Ruotsissa. Ruotsissa isät käyttävät noin 25% kaikista vanhempainrahapäivistä. Suomessa 9,5% (2016).

Kiitos SAK:n Ilkka Kaukorannalle sekä STMn Monimuotoisten perheiden perhevapaa-työryhmälle.

Print this page