Sosiaaliturvauudistus

Lapsiperheköyhyydestä ja perheiden kokemasta niukkuudesta puhutaan julkisuudessa paljon. Lapsiperheiden hyvinvointi ja riittävä toimeentulo ovat myös poliittisten puolueiden yhteisesti jaettu tavoite. Vuonna 2019 hyväksytyssä hallitusohjelmassa on otettu tavoitteeksi vähentää lapsiperheköyhyyttä eri toimenpitein, muun muassa sosiaaliturvaa uudistamalla ja lapsilisiä korottamalla.

Jotta tavoite lapsiperheiden hyvinvoinnista toteutuu, on päätöksenteossa huomioitava perherakenteiden ja -suhteiden monimuotoisuus sekä ne tilanteet, jotka luovat erityisiä haasteita lapsiperheiden toimeentuloon. Nykyisen tukijärjestelmän peruspilarina on edelleen kahden vakituisessa ja kokoaikaisessa työsuhteessa olevan vanhemman ja heidän biologisten lastensa muodostama perhemalli. Tämä perhemalli on kuitenkin vain osa totuutta.

Perheiden monimuotoisuudella tarkoitetaan sitä, että perhe poikkeaa jollain tavalla oletetusta, kahden samassa kodissa asuvan, valkoisen, suomalaistaustaisen, heteroseksuaalisen ja eri sukupuolta olevan vanhemman ja heidän eri aikaan syntyneiden, elossa olevien biologisten lastensa perheestä. Eletyssä elämässä eri kategoriat myös risteävät. Nämä perheet muodostavat noin kolmasosan kaikista suomalaisista lapsiperheistä. Tästä syystä myös tukijärjestelmän on vastattava erilaisiin tarpeisiin joustavammin.

Mihin rahat riittävät? -kysely

Monimuotoiset perheet -verkosto selvitti kymmenen jäsenjärjestönsä voimin monimuotoisten perheiden toimeentuloon liittyviä haasteita sekä ratkaisuehdotuksia. Kysely suunnattiin verkoston jäsenjärjestön jäsenille ja muille kohderyhmään kuuluville. 31.1.–22.1.2019 auki ollut kyselylomake keräsi yhteensä 528 vastausta. Taustatietojen lisäksi kyselyssä kerättiin avoimia vastauksia, jotta perheiden yksilöllinen arki tulisi näkyväksi. Aineisto on analysoitu ennen kaikkea perhetyypin mukaan.

Tutustu Mihin rahat riittävät? -raporttiin.

Johtopäätökset ja suositukset

Kyselyaineiston perusteella voidaan todeta, että perheiden tilanteet ovat usein yksilöllisiä ja seurausta useamman eri tekijän yhteisvaikutuksesta. Tästä huolimatta on mahdollista löytää säännönmukaisuuksia, jotka ovat riippuvaisia perhemuodosta ja perhesuhteista. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat yhden vanhemman perheet ja yksinhuoltajaperheet. Toimeentulohaasteita koetaan perhemuodon takia myös esimerkiksi sijaisperheissä ja monikkoperheissä. Samoin äkilliset muutokset perhetilanteessa, kuten avioero tai perheenjäsenen kuolema, vaikuttavat monen perheen talouteen heikentävästi.

Sosiaaliturvan uudistustyössä onkin otettava lähtökohdaksi perhemuotojen ja perhesuhteiden monimuotoisuus ja toisaalta liikkuvuus. Samalla tulee tarkastella palveluiden, sosiaaliturvan ja työelämän keskinäistä vuoropuhelua erilaisten perheiden, mutta myös monenlaisten työsuhteiden, vuorotyön lisääntymisen, segregoituneiden työmarkkinoiden, rakenteellisen rasismin ja alueellisen yhdenvertaisuuden näkökulmista. Kyselyaineistossa tulee hyvin esille ongelmien, haasteiden ja eri epävarmuustekijöiden kasaantuminen.

Alla on listattu muutamia toimenpide-ehdotuksia, joilla voidaan vähentää monimuotoisille perheille tyypillisiä toimeentulo-ongelmia. Lista ei ole kattava, mutta kokoaa yhteen keskeisimmät muutostarpeet, joihin vastaamalla on mahdollista lisätä lapsiperheiden taloudellista vakautta ja hyvinvointia.

  1. Perheiden monimuotoisuus otetaan lähtökohdaksi sosiaaliturvaa uudistettaessa.
  2. Yhden vanhemman perheiden sosiaaliturvan tasoa nostetaan ja palveluita parannetaan työllisyyden nostamiseksi ja riittävän toimeentulon turvaamiseksi.
  3. Sosiaaliturvan byrokratiaa kevennetään ja ennakoitavuutta lisätään työhön palaamisen sekä osa-aikatyön ja keikkatyön tekemisen helpottamiseksi.
  4. Perhehoitajien sosiaaliturvan aukot selvitetään ja sosiaaliturvaa, etenkin työttömyysturvaa, vahvistetaan.
  5. Vuoroasuva lapsi katsotaan osaksi molempia ruokakuntia ja kotitalouksia. Vuoroasuva lapsi huomioidaan vanhemman sosiaaliturvassa, vaikka lapsi on kirjoilla toisen vanhemman luona.
  6. Lapsensa tai puolisonsa menettäneiden sairauslomakäytännöt yhdenmukaistetaan ja riittävät, työkykyä ja työhön palaamista edesauttavat palvelut järjestetään niitä tarvitseville.
  7. Kotipalvelun saatavuus varmistetaan ja kotipalvelua tarjotaan lähtökohtaisesti kaikille monikkoperheille ja yhden vanhemman perheille.
  8. Vuorohoidon saatavuus turvataan, myös alueellisesti.
  9. Pienille koululaisille tarjotaan kohtuuhintainen aamu- ja iltapäivähoito sekä ilta- ja viikonloppuhoito.
  10. Aamu- ja iltapäivähoidossa otetaan käyttöön sisaralennukset.
  11. Toisen asteen koulutuksesta tehdään aidosti maksuton.
  12. Lapsilisä sidotaan indeksiin ja lapsilisän maksamista jatketaan 18-vuotiaaksi.
  13. Määräaikainen asumistuki mahdollistetaan omistusasuntoon erityistilanteissa, kuten perhesijoituksen päättyessä tai avioeron jälkeen.
Print this page