Monimuotoiset perheet työelämässä

Kymmenen keinoa parantaa työn ja perheen yhteensovittamista erilaisissa perhetilanteissa

1. Laaja perheen määritelmä

Keskustelkaa työpaikalla, millainen perheen määritelmä voi missäkin tilanteessa olla. Kuka lasketaan puolisoksi, kun puhutaan ulkomaan komennuksille mukaan lähtevästä perheestä? Kuka vanhemmaksi, kun jonkun olisi jäätävä sairaan lapsen kanssa kotiin? Onko lapseton pari perhe? Entä onko oma vanhempi työnantajan mielestä perheenjäsen? Minkälaisia perheen määritelmiä tulee soveltaa TES:n mukaan, mitä laki edellyttää?

2. Joustoja tarvitaan puolin ja toisin

Etätyömahdollisuus, työaikasuunnittelu yhteistyössä työntekijöiden kanssa, mahdollisuus vaikuttaa työvuoroihin, opintovapaamahdollisuudet, työhön paluun tuki palatessa perhevapailta tai pitkiltä sairauslomilta, lyhennetty työaika… Joustot vaikuttavat vahvasti työntekijän hyvinvointiin ja työssä jaksamiseen. Luottamus ja hyvä tahto toimivat molemmin puolin, ja työntekijä, joka kokee saavansa luottamusta osakseen, on tarvittaessa valmis joustamaan myös työnantajan suuntaan.

3. Oikeaa tietoa oikeuksista ja velvoitteista

Perheiden tilanteet ovat niin moninaisia, että välillä on vaikea edes liittotasolla heti tietää, mitkä lainsäädännön tai työehtosopimusten kirjaukset koskevat ketäkin. Työntekijöillä ei ole välttämättä ajantasaista tietoa siitä, mitä oikeuksia heillä lain tai TES:n mukaan olisi. Usein eteen tulee myös tilanteita, joihin ei ole ennen törmätty. Ammattiliitoista, työnantajajärjestöistä ja perhejärjestöistä löytyy usein oikeaa tietoa ja kokemusta siitä, miten erilaisissa tilanteissa tulisi toimia.

4. Kohtaa suru tai kriisi

Työntekijän puolison, lapsen tai muun läheisen kuolema tai vakava sairastuminen vaikuttaa koko työyhteisöön. Työpaikalla surun kohtaaminen voi olla raskasta ja tuoda pintaan myös muiden työyhteisön jäsenten aiempia suru- tai kriisikokemuksia. Surukokemusta ei kuitenkaan kannata jättää työyhteisössä puhumatta ja purkamatta. Surusta tulee aina puhua surevaa työntekijää kuunnellen ja hänen toiveitaan kunnioittaen.

Menetyksen kokeneen kanssa on hyvä sopia mitä, miten ja kenelle hän haluaa tilanteestaan kertoa. Esimies on avainasemassa myös työhön paluuseen liittyvissä käytännön asioissa ja tarjolla olevasta tuesta tiedottamisessa. Työhön paluuta vakavan sairauden tai läheisen kuoleman jälkeen voidaan tukea monenlaisilla työhön liittyvillä järjestelyillä ja työterveyden tuella. Tärkeää kriisin kokeneelle on, että työkaverit eivät välttele kohtaamista ja jätä kriisin kokenutta yksin. Kriisin kokenut on itse parhain taho kertomaan millainen kohtaaminen ja tuki hänestä tuntuu hyvältä.

5. Sano kyllä aina kun voit

Monet monimuotoisia perheitä koskevat tilanteet tulevat yllätyksenä ja ehkä myös ensimmäistä kertaa eteen sekä työntekijälle että työnantajalle. Näissä tilanteissa molemminpuolisella joustavuudella ja myönteisellä asenteella päästään usein pitkälle. Perhettä koskevissa tilanteissa ihmiset ovat usein herkimmillään, ja silloin on hyvä tilaisuus vahvistaa sitoutumista molemmin puolin. Pienillä joustoilla työntekijän suuntaan työnantaja voi antaa tärkeän viestin siitä, että juuri tämä työntekijä on tärkeä ja arvostettu. Vastineeksi työnantaja saa usein erittäin kiitollisen ja sitoutuneen tekijän pitkäksi aikaa.

6. Avoin ilmapiiri perheistä puhumiselle

Onko sinun kahviseurueessasi se yksi, joka ei koskaan kerro, kenen kanssa oli sienimetsässä viikonloppuna? Työyhteisöön mahtuu yhtä monta perhetilannetta kuin on työntekijääkin. Hyvä ja avoin ilmapiiri kannustaa kaikkia uskaltamaan puhua omista tärkeistä ihmisistään niissä rajoissa, jotka itsestä oikealta tuntuvat.

7. Rekrytointisyrjinnän kitkeminen

Työyhteisössä moninaisuus on rikkaus. Erilaisista taustoista tulevat työntekijät haastavat näkemään asioita eri näkökulmista ja avaavat usein kohtia, joista yhteisö voi oppia paljon uutta. Rekrytointiprosessiin lähdettäessä kannattaa käyttää muutama hetki sen pohtimiseen, kuinka avointa työpaikkaa voisi mainostaa monipuolisesti, miten löytää parhaat hakijat, ei vain ne, jotka todennäköisimmin ilmoituksen näkevät. Miten itse prosessissa voi välttyä sekä suoralta että piilosyrjinnältä? Voisiko tähän pestiin harkita anonyymiä hakemusmenettelyä? Hyviä vinkkejä rekrytointikäytäntöihin löytyy esimerkiksi maahanmuuttajien työllisyyttä edistävistä hankkeista sekä yhdenvertaisuusvaltuutetun verkkosivuilta.

8. Kaikille kielille ja kulttuureille avoin työyhteisö

Miten tunnistaa työyhteisön ulossulkevat kohdat ja tarttua niihin, miten tehdä yhteisöstä kaikille avoin ja tasapuolinen? Miten tarttua niihin kohtiin, joissa työyhteisön pienet ja arkiset käytännöt näyttävät sulkevan osan työntekijöistä ulkopuolelle? Näissä tilanteissa auttaa usein suora puhe ja ääneen lausutut tavoitteet kaikkien ottamisesta mukaan joukkoon.

9. Lapsettomat perheet ja lapsiperheet samalle viivalle

Sovitaanko työyhteisössä lomat aina lapsiperheiden ehdoilla? Joustaako se ”perheettömänä” pidetty aina, kun ”perheelliset” haluavat lomailla? Monimuotoiset perheet -verkoston kyselystä kävi ilmi, että moni lapseton on kokenut, että vain lapsi on pätevä syy saada perheen tarpeet huomioitua työpaikalla. Yhdessä sovitut ja ääneen puhutut tasavertaiset käytännöt työpaikalla ovat avain hyvään ilmapiiriin ja työntekijöiden sitoutumiseen.

10. Päivähoito ja/tai tilapäinen hoito työpaikan läheisyyteen tai kotiin

Työn ja perheen yhteensovittaminen on perheelle haaste silloin, kun lapsen tai lasten hoitopaikka on kaukana työpaikasta ja kodista. Lapsen hoitopäivät venyvät ja työntekijän kuormitus kasvaa. Joillain työpaikoilla on päädytty järjestämään esimerkiksi mahdollisuus tilata työnantajan laskuun kotiin hoitaja, jos lapsi on sairaana, tai mahdollistamaan pienille koululaisille oma tila iltapäivän oleskeluun työpaikan yhteyteen. Minkälaisia ratkaisuja teidän työpaikallanne voisi tehdä vanhempien paineiden helpottamiseksi?

Print this page